Kairamo-nimi tunnetaan Suomessa ennen kaikkea Kari Kairamosta, joka oli yksi 1980-luvun vaikutusvaltaisimmista suomalaisista yritysjohtajista. Hänet muistetaan erityisesti Nokian pääjohtajana aikana, jolloin yhtiö alkoi kasvaa nopeasti Suomen rajojen ulkopuolelle.
Kari Kairamon kausi Nokian johdossa oli merkittävä, mutta myös haastava. Hän uskoi vahvasti kansainvälistymiseen, teknologiaan ja nopeaan kasvuun. Monet hänen aikanaan tehdyistä ratkaisuista vaikuttivat siihen, millaiseksi Nokia myöhemmin kehittyi.
Kuka oli Kari Kairamo?
Kari Antero Oswald Kairamo syntyi Helsingissä 31. joulukuuta 1932. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta ja aloitti uransa suomalaisen teollisuuden parissa.
Jo uransa alkuvaiheessa Kairamo sai paljon kansainvälistä kokemusta. Hän työskenteli eri tehtävissä myös Suomen ulkopuolella, muun muassa Brasiliassa ja Yhdysvalloissa. Tämä vaikutti vahvasti hänen tapaansa nähdä suomalaisen yritystoiminnan mahdollisuudet.
Kairamo ei halunnut, että suomalaiset yritykset jäisivät vain kotimarkkinoille. Hänen mielestään menestys vaati rohkeutta, kasvua ja toimintaa kansainvälisillä markkinoilla.
Kari Kairamon ura Nokiassa
Kairamo siirtyi Nokian palvelukseen 1970-luvulla. Hän eteni nopeasti yhtiön johdossa ja nousi Nokian pääjohtajaksi vuonna 1977.
Tuohon aikaan Nokia oli aivan erilainen yritys kuin myöhempinä matkapuhelinvuosinaan. Yhtiöllä oli toimintaa esimerkiksi kaapeleissa, kumituotteissa, metsäteollisuudessa ja elektroniikassa.
Kairamon tavoitteena oli muuttaa Nokiaa modernimmaksi ja kansainvälisemmäksi yritykseksi. Hänen johdollaan yhtiö alkoi panostaa entistä enemmän elektroniikkaan, tietoliikenteeseen ja uusiin teknologioihin.
Nokia laajeni suurilla yritysostoilla
Nokia kasvoi 1980-luvulla erityisesti yritysostojen avulla. Yhtiö hankki määräysvallan suomalaisessa Salorassa ja osti ruotsalaisen elektroniikkayhtiö Luxorin. Myöhemmin se hankki muun muassa ranskalaisen Océanicin televisiotoimintaa sekä saksalaisia kulutuselektroniikan liiketoimintoja.
Tavoitteena oli nostaa Nokia Euroopan johtavien elektroniikkayhtiöiden joukkoon. Yhtiöstä tulikin yksi maanosan suurimmista televisiovalmistajista.
Nopea kasvu toi kuitenkin mukanaan huomattavia ongelmia. Eri maissa toimivien yritysten yhdistäminen oli vaikeaa, eikä kaikkia hankintoja saatu kannattaviksi. Erityisesti televisioliiketoiminnan tappiot rasittivat Nokiaa.
Kairamoa ei siksi voi kuvata yksinomaan menestyneenä teknologiavisionäärinä. Hän oli ennen kaikkea rohkea kansainvälistäjä, joka rakensi laajaa monialakonsernia. Samalla hänen aikanaan syntyi osaamista, jota Nokia pystyi myöhemmin hyödyntämään keskittyessään tietoliikenteeseen.
Mobirasta alkoi Nokian matkapuhelinhistoria
Nokia ja Salora perustivat vuonna 1979 Mobira Oy -nimisen yhteisyrityksen. Mobira kehitti radiopuhelimia ja varhaisia matkapuhelimia pohjoismaiseen NMT-verkkoon.
Vuonna 1982 esiteltiin Mobira Senator, joka oli autokäyttöön suunniteltu kookas puhelin. Vuonna 1987 markkinoille tullut Mobira Cityman oli puolestaan yksi aikansa tunnetuimmista kannettavista matkapuhelimista.
Mobirasta muodostui myöhemmin tärkeä osa Nokian matkapuhelinliiketoimintaa. Kairamo ei yksin rakentanut Nokian myöhempää matkapuhelinstrategiaa, mutta hänen johtajakaudellaan yhtiö hankki elektroniikkaosaamista, kehitti tietoliikenneteknologiaa ja vahvisti kansainvälisiä verkostojaan.
Kansainvälistyminen ja koulutus olivat tärkeitä
Kairamo osallistui aktiivisesti keskusteluun Suomen taloudesta ja kansainvälisestä asemasta. Hän halusi lähentää Suomea Länsi-Eurooppaan, mutta ymmärsi samalla Neuvostoliiton-kaupan merkityksen suomalaiselle teollisuudelle.
Hän ylläpiti suhteita niin länsieurooppalaisiin yritysjohtajiin kuin neuvostoliittolaisiin päättäjiin. Kairamo vaikutti myös European Round Table of Industrialists -järjestössä, jossa hän työskenteli erityisesti koulutukseen liittyvien kysymysten parissa.
Kairamo korosti teknologian, koulutuksen ja osaavien ihmisten merkitystä. Hänen mielestään pieni maa saattoi menestyä kansainvälisessä kilpailussa vain kehittämällä korkeatasoista osaamista.
Millainen johtaja Kari Kairamo oli?
Kairamoa kuvailtiin energiseksi, karismaattiseksi ja innostavaksi johtajaksi. Hän loi helposti yhteyksiä ihmisiin ja osasi puhua suomalaisen teollisuuden tulevaisuudesta tavalla, joka herätti kiinnostusta myös Nokian ulkopuolella.
Hänen johtamistapaansa liittyi kuitenkin riskejä. Kairamo halusi kasvattaa yhtiötä nopeasti ja oli valmis tekemään suuria yrityskauppoja. Kasvun vauhti vaikeutti konsernin hallintaa, ja yhtiön sisäinen vastuunjako muuttui ajoittain epäselväksi.
Vuonna 1988 Nokian tilanne heikkeni erityisesti televisioliiketoiminnan tappioiden vuoksi. Kairamon kaudessa yhdistyivätkin rohkea uudistuminen, voimakas kansainvälistyminen ja liian nopean kasvun synnyttämät ongelmat.
Kari Kairamon perhe
Kari Kairamo avioitui pianisti Arja Eeva Sohlbergin kanssa vuonna 1957. Heillä oli kolme lasta: Kristiina, Aino-Marja ja Juhani.
Kairamon perhe-elämä pysyi pääosin julkisuuden ulkopuolella. Hänen julkinen roolinsa liittyi ennen kaikkea Nokiaan, teollisuuspolitiikkaan ja Suomen kansainvälisiin taloussuhteisiin.
Hänen isänsä Aulis O. Kairamo oli yritysjohtaja ja vuorineuvos. Kari Kairamon veli Erkki Kairamo tuli tunnetuksi suomalaisena arkkitehtina.
Kari Kairamon kuolema
Kari Kairamo kuoli oman käden kautta 11. joulukuuta 1988 vain 55-vuotiaana. Hänen kuolemansa järkytti suomalaista yhteiskuntaa ja erityisesti yritysmaailmaa.
Kairamon terveydentilasta ja kuolemaan johtaneista syistä on myöhemmin esitetty erilaisia tulkintoja. Niitä ei kuitenkaan pidä käsitellä vahvistettuina lääketieteellisinä diagnooseina.
Kairamon jälkeen Simo Vuorilehdosta tuli Nokian konsernijohtaja. Kalle Isokallio nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi.
Nokia Kairamon jälkeen
Kairamon kuoleman jälkeen Nokia joutui ratkaisemaan nopean kasvun aiheuttamia ongelmia. Yhtiö alkoi luopua metsäteollisuudesta, kumituotteista, kaapeleista, televisioista ja muista liiketoiminnoista, jotka eivät kuuluneet sen tulevaan ydinalueeseen.
Jorma Ollila nousi Nokian toimitusjohtajaksi vuonna 1992. Hänen johdollaan yhtiö keskittyi tietoliikenneverkkoihin ja matkapuhelimiin. Muutamassa vuodessa Nokiasta kasvoi yksi maailman johtavista matkapuhelinvalmistajista.
Tämä menestys tapahtui Kairamon kuoleman jälkeen, mutta osa sen perustasta oli syntynyt jo hänen kaudellaan. Nokia oli hankkinut elektroniikkaosaamista, kehittänyt langatonta viestintää ja opetellut toimimaan kansainvälisillä markkinoilla.
Miksi Kari Kairamo muistetaan?
Kari Kairamo muistetaan ennen kaikkea johtajana, joka uskalsi tavoitella Nokiasta suurta kansainvälistä yritystä. Hänen kaikki ratkaisunsa eivät onnistuneet, mutta hänen vaikutuksensa yhtiön kansainvälistymiseen oli merkittävä.
Kairamo ei yksin luonut myöhempää matkapuhelin-Nokiaa. Hän oli kuitenkin mukana rakentamassa yritystä, jolla oli tarvittavaa teknologiaa, osaamista ja kansainvälistä kokemusta uuden suunnan löytämiseen.
Hänen tarinansa kuvaa samalla suomalaisen yritysmaailman murrosta. Kairamon aikana Nokia alkoi muuttua perinteisestä monialayrityksestä kohti kansainvälistä teknologiakonsernia. Siksi Kairamo-nimi on edelleen tärkeä osa Nokian ja suomalaisen teollisuuden historiaa.
