Pentti Korhonen on suomalainen entinen ratamoottoripyöräilijä, joka nousi 1970-luvulla kansainväliselle huipulle. Hänen uransa tunnetuin saavutus on vuoden 1975 350-kuutioisten MM-sarjan pronssisija. Samana vuonna hän saavutti myös uransa ainoan Grand Prix -voiton Jugoslaviassa.
Korhosen ura osui aikaan, jolloin ratamoottoripyöräily oli hyvin erilaista kuin nykyään. Turvallisuus oli vähäisempää, kalusto vaati paljon kuljettajalta ja kilpailut ajettiin usein radoilla, jotka eivät vastanneet nykyisiä turvallisuusvaatimuksia. Tässä ympäristössä suomalaisen kuljettajan nousu maailman parhaiden joukkoon oli merkittävä saavutus.
Kuka on Pentti Korhonen?
Pentti Korhonen syntyi 14. kesäkuuta 1951 Rantasalmella. Hän aloitti moottoripyöräilyn nuorena ja eteni nopeasti kotimaisista kilpailuista kansainvälisille radoille.
Korhonen kilpaili urallaan erityisesti 250-, 350- ja 500-kuutioisten luokissa. Hänen MM-uransa alkoi jo vuonna 1969, jolloin hän oli vasta 18-vuotias. Ensimmäisessä Suomen Grand Prix -kilpailussaan hän sijoittui 250-kuutioisten luokassa seitsemänneksi.
Nuorelle suomalaiselle tulos oli vahva alku ja osoitti, että mahdollisuuksia kansainväliseen uraan oli.
Moottoripyöräily kiinnosti jo nuorena
Pentti Korhosen tie kilpakuljettajaksi alkoi melko tavallisista lähtökohdista. Hän ajoi nuorena muun muassa Husqvarna-merkkisellä moottoripyörällä ja hankki kokemusta erilaisissa kilpailuissa.
Suomessa moottoripyöräilyyn liittyivät tuohon aikaan vahvasti myös jää- ja katuratakilpailut. Ne antoivat nuorille kuljettajille mahdollisuuden kehittää ajotaitojaan vaativissa olosuhteissa.
Korhosella oli selvästi sekä nopeutta että kykyä sopeutua erilaisiin pyöriin ja ratoihin. Nämä ominaisuudet auttoivat häntä myöhemmin myös MM-tasolla.
Läpimurto kansainvälisillä radoilla
1970-luvun alussa Pentti Korhonen alkoi saada yhä enemmän kansainvälistä kokemusta. Vuonna 1972 hän voitti Suomen mestaruuden 500-kuutioisten luokassa.
Seuraavana vuonna tuli ensimmäinen suuri näyttö MM-sarjassa. Korhonen sijoittui kolmanneksi Saksan 350-kuutioisten Grand Prix -kilpailussa. Palkintokorokesija osoitti, että suomalainen pystyi haastamaan maailman parhaat kuljettajat.
Vuonna 1974 hänen tuloksensa paranivat edelleen. Korhonen kilpaili samana vuonna useammassa eri luokassa ja nousi palkintokorokkeelle useita kertoja.
Hän oli toinen Espanjan 250-kuutioisten GP:ssä ja kolmas Ruotsin Grand Prix -kilpailussa sekä 350- että 500-kuutioisten luokassa.
Monessa eri luokassa kilpaileminen kertoo hyvin siitä, kuinka monipuolinen kuljettaja Korhonen oli.
Vuosi 1975 oli uran tärkein
Pentti Korhosen uran paras kausi oli 1975.
350-kuutioisten MM-sarjassa hän kilpaili erittäin kovassa seurassa. Mukana olivat muun muassa Giacomo Agostini ja Johnny Cecotto, jotka kuuluivat aikansa tunnetuimpiin ratamoottoripyöräilijöihin.
Korhonen ajoi koko kauden vahvasti ja keräsi tasaisesti pisteitä. Hän nousi useita kertoja palkintokorokkeelle ja pysyi mukana MM-sarjan kärkipään taistelussa.
Kauden suurin hetki tuli Jugoslavian Grand Prix -kilpailussa.
Pentti Korhosen Grand Prix -voitto
Jugoslavian GP ajettiin syyskuussa 1975 Prelukin radalla Opatijan lähellä. 350-kuutioisten kilpailussa Pentti Korhonen ajoi Yamahalla voittoon.
Voitto oli suomalaiselle historiallinen ja samalla hänen uransa ensimmäinen sekä ainoa Grand Prix -voitto.
Korhonen ajoi kilpailussa vakuuttavasti. Hän jätti toiseksi sijoittuneen Otello Buscherinin yli minuutin päähän. Kolmanneksi kilpailussa sijoittui Chas Mortimer.
Yksittäinen GP-voitto oli jo itsessään suuri saavutus, mutta vielä tärkeämpää oli koko kauden tasainen menestys.
Korhonen sijoittui vuoden 1975 350-kuutioisten MM-sarjassa kolmanneksi. Hänen edelleen sijoittuivat vain Johnny Cecotto ja Giacomo Agostini.
MM-pronssi jäi Korhosen uran parhaaksi loppusijoitukseksi.
Kilpailu Giacomo Agostinin ja Johnny Cecotton kanssa
Pentti Korhosen MM-pronssin arvoa lisää se, keitä vastaan hän kilpaili.
Giacomo Agostini on yksi ratamoottoripyöräilyn historian tunnetuimmista ja menestyneimmistä kuljettajista. Johnny Cecotto puolestaan nousi jo nuorena maailman huipulle ja voitti 350-kuutioisten maailmanmestaruuden juuri vuonna 1975.
Korhonen pystyi koko kauden ajan kilpailemaan samassa joukossa näiden nimien kanssa.
Tämä kertoo enemmän hänen tasostaan kuin yksittäinen kilpailutulos. Hän ei ollut vain hetkellisesti nopea, vaan pystyi keräämään tarpeeksi pisteitä koko kauden aikana noustakseen MM-sarjan kolmanneksi.
Yamaha oli tärkeä osa uraa
Pentti Korhonen yhdistetään vahvasti Yamaha-moottoripyöriin. Hän saavutti parhaat Grand Prix -tuloksensa japanilaisvalmistajan kalustolla.
1970-luvulla kilpamoottoripyörien tekniikka kehittyi nopeasti. Kuljettajalta vaadittiin muutakin kuin pelkkää nopeutta. Pyörän käyttäytyminen piti tuntea hyvin, ja usein kuljettaja osallistui myös kaluston säätämiseen ja kehittämiseen.
Korhonen osoitti kykynsä useissa eri kuutioluokissa. Hän pystyi kilpailemaan sekä kevyemmillä 250- ja 350-kuutioisilla pyörillä että tehokkaammassa 500-kuutioisten luokassa.
Menestys jatkui MM-pronssin jälkeen
Vuoden 1975 menestys ei jäänyt Korhosen viimeiseksi vahvaksi kaudeksi.
Vuonna 1976 hän sijoittui 250-kuutioisten MM-sarjassa viidenneksi. Tulos osoitti, että hän säilyi maailman kärkipään kuljettajana myös pronssikauden jälkeen.
Grand Prix -kilpailujen lisäksi Korhonen osallistui kestävyysajoihin eli endurance-kilpailuihin.
Tällaisissa kilpailuissa kuljettajalta vaaditaan hieman erilaisia ominaisuuksia kuin lyhyemmissä GP-lähdöissä. Nopeuden lisäksi tarvitaan tasaisuutta, fyysistä kestävyyttä ja kykyä pitää pyörä kunnossa pitkän kilpailun ajan.
Korhonen saavutti hyviä tuloksia myös tällä puolella ja kilpaili esimerkiksi Mugellon 1000 kilometrin kilpailussa.
Viimeiset vuodet MM-sarjassa
Pentti Korhosen Grand Prix -ura jatkui vuoteen 1979 asti.
Hänen viimeiseksi MM-osakilpailukseen jäi Suomen Grand Prix 350-kuutioisten luokassa. Korhonen päätti uransa vahvasti, sillä hän sijoittui kilpailussa kolmanneksi.
Näin hänen ensimmäisen ja viimeisen MM-kilpailunsa väliin mahtui noin kymmenen vuotta.
Kansainvälisellä tasolla näin pitkä ura oli vaativa saavutus, varsinkin aikakaudella, jolloin loukkaantumisriski oli suuri ja kilpailukalusto muuttui nopeasti.
Pentti Korhosen uran tärkeimmät saavutukset
Korhosen MM-ura sisältää useita suomalaisen moottoripyöräilyn kannalta merkittäviä tuloksia. Hän ajoi yhteensä 62 Grand Prix -kilpailua ja nousi palkintokorokkeelle kymmenen kertaa.
Hänen uransa tärkeimmät saavutukset ovat:
- 350-kuutioisten MM-pronssi vuonna 1975
- Jugoslavian Grand Prix -voitto vuonna 1975
- yhteensä kymmenen Grand Prix -palkintokorokesijaa
- kilpailuja 250-, 350- ja 500-kuutioisten luokissa
- 500-kuutioisten Suomen mestaruus vuonna 1972
- pitkä kansainvälinen ura vuosina 1969–1979
Erityisesti MM-pronssi tekee Korhosen urasta tärkeän osan suomalaista moottoriurheiluhistoriaa.
Millainen ratamoottoripyöräily oli Korhosen aikana?
1970-luvun ratamoottoripyöräily oli vaarallinen laji.
Ratojen turva-alueet olivat nykyistä pienempiä, eikä kuljettajien suojavarusteita voinut verrata nykyisiin. Myös moottoripyörien jarrut, renkaat ja rungot olivat paljon yksinkertaisempia kuin nykyajan kilpapyörissä.
Osa kilpailuista ajettiin katuradoilla tai ympäristöissä, joissa radan lähellä saattoi olla puita, rakennuksia ja muita kovia esteitä.
Kuljettajan virhe saattoi siksi johtaa vakaviin seurauksiin.
Tämä tausta tekee Korhosen pitkästä kansainvälisestä urasta vielä vaikuttavamman. Hän pystyi pysymään kilpailukykyisenä kokonaisen vuosikymmenen aikana lajissa, jossa riskit olivat jatkuvasti läsnä.
Elämä kilpailu-uran jälkeen
Pentti Korhonen ei jäänyt aktiivisen kilpailu-uran jälkeen samalla tavalla julkisuuteen kuin monet nykyiset moottoriurheilijat.
Hän on kuitenkin pysynyt yhteydessä moottoripyöräilyyn ja esiintynyt myöhempinä vuosina erilaisissa lajiin liittyvissä yhteyksissä.
Julkisuudessa kerrottujen tietojen mukaan Korhonen on toiminut kilpailuvuosien jälkeen myös yrittäjänä Konnevedellä yhdessä vaimonsa kanssa.
Vaikka varsinainen Grand Prix -ura päättyi jo vuosikymmeniä sitten, hänen saavutuksensa muistetaan edelleen erityisesti suomalaisen ratamoottoripyöräilyn harrastajien keskuudessa.
Pentti Korhonen nykyään
Vuonna 1951 syntynyt Pentti Korhonen täytti kesäkuussa 2026 75 vuotta.
Hän ei ole viime vuosina ollut jatkuvasti suuren yleisön huomion kohteena, mutta hänen nimensä nousee edelleen esiin, kun puhutaan suomalaisen moottoripyöräilyn historiasta.
Nuoremmille suomalaisille moottoriurheilun seuraajille Korhonen voi olla vähemmän tuttu kuin esimerkiksi suomalaiset Formula 1- ja rallikuljettajat. Omassa lajissaan hän saavutti kuitenkin tason, jolle vain harva suomalainen ratamoottoripyöräilijä on pystynyt.
Miksi Pentti Korhonen muistetaan edelleen?
Suomi tunnetaan moottoriurheilumaana erityisesti rallista ja Formula 1:stä. Ratamoottoripyöräilyssä suomalaisia maailman huipputason menestyjiä on ollut selvästi vähemmän.
Siksi Pentti Korhosen ura erottuu.
Hän ei ainoastaan osallistunut MM-sarjaan, vaan nousi palkintokorokkeelle useita kertoja, voitti Grand Prix -kilpailun ja sijoittui kokonaisen MM-kauden kolmanneksi.
Kaiken lisäksi hän saavutti nämä tulokset aikana, jolloin matkustaminen, kilpailukaluston ylläpito ja kansainvälisellä tasolla kilpaileminen olivat suomalaiselle kuljettajalle huomattavasti haastavampia kuin nykyään.
Yhteenveto
Pentti Korhonen on suomalaisen ratamoottoripyöräilyn tärkeimpiä nimiä. Hänen kansainvälinen uransa kesti vuodesta 1969 vuoteen 1979, ja parhaimmillaan hän kuului maailman parhaiden kuljettajien joukkoon.
Uran suurin kausi oli 1975. Korhonen voitti silloin Jugoslavian 350-kuutioisten Grand Prix -kilpailun ja sijoittui koko MM-sarjassa kolmanneksi Johnny Cecotton ja Giacomo Agostinin jälkeen.
Yhteensä hän ajoi 62 Grand Prix -kilpailua ja nousi palkintokorokkeelle kymmenen kertaa.
Pentti Korhosen saavutukset eivät ehkä saa nykyään yhtä paljon huomiota kuin suomalaisten rallikuljettajien tai Formula 1 -tähtien menestys, mutta hänen paikkansa suomalaisessa moottoriurheiluhistoriassa on vahva. MM-pronssi ja Grand Prix -voitto kertovat kuljettajasta, joka pystyi parhaimmillaan kilpailemaan aivan maailman huipulla.
