Julius Kivimäki, nykyiseltä nimeltään Aleksanteri Kivimäki, tunnetaan erityisesti Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuneesta tietomurrosta. Hänen rikoshistoriansa, julkiset esiintymisensä ja tapansa puhua teoistaan ovat herättäneet paljon keskustelua. Samalla moni on pohtinut, onko hänellä jokin psykiatrinen diagnoosi.
Julkisuudessa ei kuitenkaan ole vahvistettu, että Julius Kivimäellä olisi tietty mielenterveyteen tai persoonallisuuteen liittyvä diagnoosi. Häntä on kuvailtu monilla sanoilla, mutta ulkopuolisten tekemät arviot eivät vastaa lääkärin suorittamaa tutkimusta.
Onko Julius Kivimäellä vahvistettu diagnoosi?
Luotettavissa julkisissa lähteissä ei ole kerrottu Julius Kivimäen vahvistetusta psykiatrisesta diagnoosista. Hän ei myöskään ole tiettävästi itse ilmoittanut, että hänellä olisi jokin tietty mielenterveyden häiriö.
Tämä ei välttämättä tarkoita, ettei diagnoosia voisi olla. Henkilön terveystiedot ovat yksityisiä, eikä niitä tavallisesti julkaista ilman hänen suostumustaan. Varmasti voidaan sanoa vain se, ettei Julius Kivimäen diagnoosista ole saatavilla julkisesti vahvistettua tietoa.
Diagnoosia ei voi tehdä uutisten, oikeussalikuvien tai dokumentissa nähdyn käytöksen perusteella. Psykiatrinen arviointi vaatii henkilökohtaisia haastatteluja ja ihmisen elämäntilanteen laajaa tarkastelua. Pelkkä käytös yksittäisessä tilanteessa ei riitä luotettavaan johtopäätökseen.
Miksi mahdollinen diagnoosi kiinnostaa?
Kiinnostuksen taustalla on ennen kaikkea Vastaamon tietomurron poikkeuksellinen vakavuus. Tapauksessa varastettiin noin 33 000 ihmisen arkaluonteisia potilastietoja. Tietoja julkaistiin verkossa, ja Vastaamoa sekä sen asiakkaita yritettiin kiristää.
Tapaus järkytti suomalaisia, sillä varastettu aineisto sisälsi erittäin henkilökohtaisia tietoja ihmisten terveydestä ja elämäntilanteista. Monien on ollut vaikea ymmärtää, kuinka joku pystyy käyttämään toisten terapiatietoja kiristämiseen.
Vakavat teot eivät silti automaattisesti tarkoita, että niiden tekijällä olisi mielenterveyden häiriö. Rikolliseen toimintaan voivat vaikuttaa esimerkiksi taloudellisen hyödyn tavoittelu, vallan tunne, ympäristö, opitut toimintatavat ja tietoiset valinnat.
Dokumentti herätti uusia kysymyksiä
Vuonna 2025 julkaistu Most Wanted: Teen Hacker -dokumenttisarja lisäsi kiinnostusta Kivimäen persoonallisuuteen. Sarjassa käsiteltiin hänen lapsuuttaan, hakkeritoimintaansa ja rikoshistoriaansa. Myös Kivimäki itse pääsi kertomaan näkemyksiään elämästään.
Dokumentin ohjaaja Sami Kieksi kuvaili Kivimäkeä kylmäksi ja analyyttiseksi. Samalla hän muistutti, ettei ole psykologi eikä voi diagnosoida haastattelemaansa henkilöä.
Dokumentti voi antaa katsojalle tietynlaisen vaikutelman, mutta se ei ole lääketieteellinen tutkimus. Ohjelmassa nähdään vain valittuja haastatteluja ja tapahtumia, joten niiden perusteella ei voida määrittää, täyttääkö henkilö jonkin psykiatrisen häiriön kriteerit.
Onko Julius Kivimäki psykopaatti?
Verkkokeskusteluissa Julius Kivimäkeä on kutsuttu psykopaatiksi, sosiopaatiksi ja narsistiksi. Tällaiset kuvaukset perustuvat tavallisesti hänen rikoksiinsa, esiintymiseensä ja siihen, kuinka hän on puhunut tapahtumista.
Arkikielessä psykopaatilla tarkoitetaan usein kylmää, laskelmoivaa ja empatiakyvyttömältä vaikuttavaa ihmistä. Ammatillisessa arvioinnissa asia on kuitenkin paljon monimutkaisempi. Persoonallisuuden arviointi vaatii pitkäaikaista tarkastelua, haastatteluja ja useiden mahdollisten selitysten huomioimista.
Julkisten tietojen perusteella ei voida vahvistaa, että Kivimäki olisi psykopaatti tai että hänellä olisi persoonallisuushäiriö. Hänen käytöstään voidaan pitää kylmänä tai poikkeavana, mutta nämä ovat ihmisten tekemiä tulkintoja, eivät diagnooseja.
Mitä Kivimäki on kertonut taustastaan?
Kivimäki on kertonut käyttäneensä tietokoneita jo hyvin nuorena. Hän kiinnostui tietotekniikasta syvemmin noin kymmenvuotiaana, jolloin hän tutustui tietokonepeleissä käytettäviin huijausohjelmiin. Myöhemmin hän liittyi verkossa toimiviin ryhmiin ja verkostoitui muiden samoista asioista kiinnostuneiden kanssa.
Hän on kertonut pitäneensä koulua tylsänä ja etsineensä verkosta jännitystä. Kivimäki suoritti peruskoulun mutta ei valmistunut toisen asteen koulutuksesta. Hänen mukaansa hänen vahvuutensa oli ennen kaikkea verkostoituminen, ei ohjelmointi.
Nämä taustatiedot voivat auttaa ymmärtämään, kuinka hän päätyi hakkeripiireihin. Ne eivät kuitenkaan todista mitään hänen mielenterveydestään. Varhainen kiinnostus tietokoneisiin, koulunkäynnin keskeyttäminen tai jännityksen etsiminen eivät yksin kerro diagnoosista.
Voiko rikoksia selittää mielenterveysongelmilla?
Vakavien rikosten jälkeen ihmiset etsivät usein yksinkertaista selitystä tekijän käyttäytymiselle. Diagnoosi voi tuntua vastaukselta siihen, miksi joku toimii julmasti tai piittaamattomasti.
Kaikkien rikosten taustalla ei kuitenkaan ole psyykkistä sairautta. Ihminen voi toimia suunnitelmallisesti, itsekkäästi ja toisia vahingoittavalla tavalla ilman todettua mielenterveyden häiriötä. Siksi rikoksen vakavuudesta ei voida päätellä tekijän terveydentilaa.
Diagnoosien jakaminen ilman lääketieteellistä tietoa voi myös vahvistaa väärää käsitystä, jonka mukaan mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset olisivat vaarallisia. Suurin osa heistä ei tee vakavia rikoksia eikä aiheuta vaaraa muille.
Yhteenveto
Julius Kivimäen diagnoosista ei ole julkisesti vahvistettua tietoa. Häntä on kuvailtu kylmäksi, laskelmoivaksi ja empatiakyvyttömäksi, mutta tällaiset kuvaukset ovat henkilökohtaisia tulkintoja. Ne eivät osoita, että hänellä olisi psykopatia, narsismi tai jokin persoonallisuushäiriö.
Varmasti tiedetään, että nykyisin Aleksanteri Kivimäki -nimeä käyttävä mies tuomittiin Vastaamon tietomurtoon liittyvistä rikoksista kuuden vuoden ja 11 kuukauden vankeuteen. Hänen mahdollinen diagnoosinsa ja rikosoikeudellinen vastuunsa ovat eri asioita.
